Minä en anna periksi<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Olkoon masennus asenteesta kiinni tai vaikka elämäntapa, mutta minä en anna periksi. Tiedän, mitä elämältäni haluan ja sen myös saavutan. Psykologin juttusilta lähdettyäni suuntasin kohti FilmTownin karkkilaareja itku kurkussa. Matkan varrella sisuunnuin ja päätin, etten anna periksi. Menin syömään lempi salaattiannoksen ja mokkapalan. Istuin kahvilassa pitkään. Luin päivän Hesarin. Katselin ihmisiä. Rauhoituin. Sitten päätin tehdä jotain kivaa, menin kuntosalille. Hiki virtasi ja paha olo sai purkautua sen mukana. Kivointa oli huomata, etten vilkuillut kuin muutaman kerran peiliin mahani suuruutta.

 

Todistaako tämä, että psykologi oli oikeassa sanoessaan masennusta elämäntavaksi ja asenteesta riippuvaksi. Tavallaan kyllä, mutta toisaalta ei. Totta kai ihminen voi paremmin ja on onnellisempi tehdessään kivoja ja mieleisiä juttujaan. Jokainen meistä varmasti osaa "ajatella kukkaketoja, auringonpaistetta ja jäätelö" (kommentteja lainaten), mutta ei nämä ajatukset paranna masennusta. Jos asia olisi näin yksinkertainen, ihmiset eivät edes sairastuisi masennukseen.

 

Psykologin mukaan minulta puuttuivat masennukselle altistavat tekijät, koska olen saanut elää onnellisen lapsuuden perheeni parissa, suvussani ei ole masennusta ja elämäntilanteeni on kunnossa. Psykologi ei tosin ole tietoinen, että olen ollut koulukiusattu, joka varmasti on vaikuttanut itsetuntooni. Hän ei tiedä, että olen joutunut kokemaan seksuaalistahäirintää yläasteella, joka varmasti on jättänyt jälkensä minäkuvaani. Hän ei tiedä, kuinka vaikeaa on hyväksyä sairastavansa kroonista sairautta, joka myös koettelee itsetuntoani. Hän ei tiedä, mitään kivuistani, jotka tekivät minut toimintakyvyttömäksi. Hänen mielestään endometrioosi ja sen tuomat ongelmat on vain elämän vastoinkäymisiä, joista selviää oikealla asenteella.

 

Masennukselle löytyy aina syyt eli altistavat tekijät psykologin sanoja käyttäen, joista se kumpuaa. Epäilen, ettei yksikään psykologi pystyy näkemään asiakkaasta ensikäynnillä masennuksen taustalla olevia tekijöitä.

 

Mutta siellä ne ovat… olemassa… minunkin tapauksessani…