Joka päivä avaan eteeni lisää uusi–kirjoitusvalikon ja sitten tuijottelen tyhjää editori aukeamaa. Saan ehkä muutaman hassun sanan naputeltua, jotka hetken päästä pyyhin pois. Päässäni käy kuitenkin sellainen ajatusten sekamelska, että niiden kirjoittaminen ja purkaminen tekisi varmasti hyvää, mutta joku estää sen. Ehkä se on itsesensuuri. Ajatukset pitäisi saada jäsenneltyä oikealla tavalla. Mutta mikähän se oikea tapa olisi? Nehän ovat vain minun ajatuksia. Tämän blogin tarkoitushan oli olla ajatusten purkautumistie. Miksi siis antaa itsesensuurin ottaa vallan?<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Vai onko kysymyksessä joku muu syy? Voisiko blogin kirjoittamisen vaikeus liittyvä pelkoon paljastumisesta? Entä jos joku tunnistaa minut? Blogia aloittaessani mietin tätä tunnistettavuus asiaakin, mutta silloin se ei tuntunut olennaiselta. Tietyllä tavalla haluan pysyä anonyymina, mutta ei ”paljastuminen” ihan kamalaa olisi. Tähän blogiin olen kirjoittanut paljon sellaisia asioita joista monikaan minut tunteva ei tiedä mitään, joten aika vaikeaa minua on tunnistaa tämän blogin perusteella. En näe salasanalla suojattua blogia mielekkäänä. Ne muutamat kommentit joita olen saanut, ovat merkinneet minulle paljon.

Ehkä nyt olisi aika vain lopettaa turha pähkäily ja tuottaa sitä ajatusvirtaa blogiin niin kuin oli tarkoituskin.