Kävin eilen psykologin juttusilla toistamiseen. Tai ei siellä oikeastaan mitään jutusteltu vaan minä täytin kolme testiä. Aikaa näiden testien tekemiseen meni yhteensä 2h tuntia. Jossain vaiheessa luetun ymmärtäminen kävi hankalaksi, rivit hyppimään silmissä ja vastauspaperin numerot vilisemään väärässä tahdissa. Testikysymyksiin piti vastata kyllä tai ei. Kysymykset olivat seuraavanlaisia; ”pelkäätkö hämähäkkejä, jos seisot korkealla paikalla tekeekö mielesi hypätä alas, pidätkö kukkien poimimisesta, kuuletko outoja ääniä, oletko nähnyt ihmisiä tai esineitä joita muut eivät näe”. Mielenkiintoista. Mitähän noista testeistä selviää? Etenkin olisi mielenkiintoista tietää, miten se noista testeistä selviää. Hmm... Täytyyköhän poiketa kirjastoon ja lainata kesälukemistoksi psykologian ja psykiatrian kirjallisuutta.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Piti tietenkin netissä surffailla ja etsiä tietoa erilaisista testeistä. Päädyin tekemään BDI–testin, jonka löysin osoitteesta http://www.tohtori.fi. Olen tämän testin tehnyt aikaisemminkin. Ennen leikkausta tein ensimmäisen kerran. Harmi etten muista pisteitä. Minulla on sellainen mielikuva, että testi olisi viitannut lievään masennukseen ja ahdistuneisuuteen ja sain aktiivisuus-pisteenkin. Tänään tehtynä testi näyttää tältä.

 

<?xml:namespace prefix = v ns = "urn:schemas-microsoft-com:vml" /><?xml:namespace prefix = w ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:word" />

Masennuskysely (BDI)

BDI:n eli Beckin masennusasteikon lyhyt versio

Sait 12 masentuneisuus-pistettä

Vastauksesi perusteella näyttää siltä, että saatat potea keskivaikeaa masennusta. Keskustele asiasta lääkärin kanssa.

Sait 1 ahdistuneisuus-pistettä

Vastauksesi perusteella näyttää siltä, että saatat potea lievää ahdistuneisuutta. Keskustele asiasta lääkärin kanssa.

Sait 0 aktiivisuus-pistettä

Vastauksesi perusteella näyttää siltä, että aktiivisuutesi ja itseluottamuksesi ei ole paras mahdollinen, mikä saattaa vaikeuttaa kykyäsi selviytyä eteen tulevista ongelmista ja paineista esim. työ- ja perhe-elämässä tai taloudellisissa ja asuntoasioissa. Keskustele asiasta lääkärin kanssa.

Masennusmittarin pistemääriä tulkittaessa tulee ottaa huomioon, että tulos on vain suuntaa antava. Mikään pistemäärä ei välttämättä merkitse, että kysymyksessä todella olisi diagnostisoitava masennus. Diagnoosia ei voi tehdä pelkästään masennusmittarin antaman tuloksen perusteella, vaan siihen tarvitaan aina lääkärin tutkimus.

Jos arvelet, että sinulla on masennus, käänny lääkärin puoleen. Masennus eli depressio on yleinen psyykkinen häiriö, jonka hoitoon on tehokkaita menetelmiä.

Lähteet:
Beck A.T. & Beck R.W. Screening depressed patients in family practice. Postgrad Med 1972; 52: 81-85.
Raitasalo R. Elämänhallinta sosiaalipolitiikan tavoitteena. Helsinki: Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 1, 1995.